Au revoir, Ranska!

Eilen kävimme hankkimassa liput Reimisistä seuraavaan matkakohteeseen, Amsterdamiin. Vaikka alkuperäinen suunnitelmamme oli lähteä Italiaan, päädyimme kuitenkin pyörimään keski-Euroopassa. Amsterdamin jälkeen suuntaamme Berliiniin ja sieltä pikku hiljaa kotia kohti. Italian ”Talo Toscanasta”-reissu tehdään myöhemmin.

Lipunmyynnissä oli, yllättäen, jono. Jonotusaika oli kuitenkin kohtuullinen, n. 15 minuuttia. Tiskillä kävi ilmi, että Ranskassa juniin varataan interrail-matkustajille vain tietty määrä paikkoja. Vappupäivänä kaikki paikat olivat menneet. Pahaksi onneksi olimme jo varanneet hotellin edullisesti ilman peruutusoikeutta. Seuraavalle päivälle oli kaksi paikkaa ja pohdimme jo, että yhden hotelliyön menetys ei olisi niin kovin paha juttu. Sitten ne kaksi paikkaa hävisivät. 3.-7.5. ei löytynyt yhtään interrail-lähtöä. Niinpä ostimme täysihintaiset liput. Onneksi tämä kävi näin lyhyellä pätkällä.

Hotellimme Amsterdamissa on bongattu taasen Helena Petäistön kirjasta. Se on nimeltään Hotel De Filosoof. Minua filosofi-teemainen hotelli viehätti heti. Ainakin voin leikkiä olevani intellektuelli. Onneksi hotellin aulassa filosofiaa käsittelevät teokset ovat todennäköisesti hollanniksi ja englanniksi. Voin rauhassa keskittyä Riku Korhosen ”Nuku lähelläni”-kirjaan.

Viimeisenä Reimsin iltana hulluttelimme vappuaaton kunniaksi. Kävimme brasseriessa syömässä. Brasserien ja bistron ero on Wikipedian mukaan siinä, että brasseriessa on pöytäliinat ja painetut ruokalistat. Varsin fiiniä siis!

Alkuun Matti otti etanoita, jotka olivat oikein herkullisen valkosipulisia. Ja tähän on tultu - kaksitoista vuotta kasvissyöjänä, nyt kanafarmarin vaimo tilaa hanhenmaksaa alkuruuaksi. Se oli kuitenkin järkyttävän hyvää. Erityisesti shampanjan kanssa. Luullakseni en ole koskaan syönyt mitään niin ylellistä.

Pääruuaksi Matti söi simmental-naudan entrecoteeta ja minä tonnikalaa. Itse söin brasserien tarjouslistan ruokia. Monessa paikassa rajatun menun saa erikoishinnalla. Menuja voi valita erilaisia: alkuruoka+pääruoka, kaikki kolme, pääruoka+viini jne. Brasserie Flossa kolme ruokalajia maksoi alle 40 €.

Jälkiruualla huijasimme vähän. Minun rajatulla listallani ei ollut uutta suosikkiani Cafe gourmandia, joka on monta pientä jälkiruokaa ja kahvi. Matti taas ei ollut syönyt menua ja halusi kovasti creme bruleeta, joka oli listallani. Vaihdoimme siis pöydässä jälkkärit päittäin.

Vappuaatto päättyi kuplivassa tunnelmissa istuessamme hotellin baarissa siemaillen shampanjadrinkkejä. Erityisesti Cham Cham maistui mainiolta!

Tänä aamuna lähdimme Pariisin kautta Amsterdamiin. Ranskaan on pakko vielä palata!