Shampanjatalo G.H Mumm

Vierailimme ensimmäisenä täytenä Reimsin päivänä shampanjatalo G.H Mumm´ssa (oli paikko laittaa heittomerkki, koska muuten arvokas, vanha shampanjavalmistaja saa liian koomisen leiman). Varasimme käynnin englanninkielisellä opastuksella hotellin respan kautta.

Shampanjatalo sijaitsee lähellä Reimsin keskustaa, joten sinne oli kävelymatka. Paikan päällä saimme valita minkä hintaisen kierroksen haluamme. Hinta määräytyi sen mukaan, mitä shampanjoita halusi maistella kierroksen jälkeen. Päädyimme 20 euron arvoiseen Visite Decouverteen.

Kierros tutustutti shampanjan valmistuksen saloihin. Viinirypäleet kerätään yhä edelleen käsin ja sadonkorjuuseen tarvitaan noin tuhat työntekijää. Mumm´lla on omia viinitarhoja, mutta 2/3 rypäleistä tulee alueen muilta viljelijöiltä.

Shampanjan valmistukseen käytetään ainoastaan kolmea eri rypälettä: pinot noiria, chardonnayta ja pinot meunieria. Näistä ainoastaan chardonnay on vaalea rypäle.

Sadonkorjuun jälkeen rypäleet puristetaan mahdollisimman nopeasti. Mumm´lla puristimet sijaitsivat viinitarhoilla, sillä pidempi säilytysaika vaikuttaisi juoman laatuun. Puristamisesta syntyvä mehu siirretään kypsymään. Aiemmin kypsytyksessä on käytetty tynnyreitä, nykyään teräksisiä säiliöitä. Tähän saakka shampanja on kuin valkoviini. Kypsytystynnyrissä on aina tietyn tarhan tiettyä rypälelajiketta, jotka sekoitetaan shampanjaksi vasta myöhemmin. Vintage-shampanjat sisältävät aina tietyn vuoden kasvatuserää ja grand cru-shampanjat aina tietyn viinitarhan kasvatuseriä, jotka voivat olla eri vuosilta. Muutoin shampanja saattaa sisältää monen eri vuoden ja eri tarhojen kasvatuseriä.

Ensimmäisen kypsytyksen jälkeen nesteeseen lisätään hiivaa ja sokeria ja se pullotetaan. Pullot suljetaan metallikorkeilla. Nesteen annetaan käydä ja tällöin shampanjaan syntyy sen maku ja hiilihappo.

Käynyt hiiva muodostuu sakaksi pullon pohjalle ja kun shampanja on käynyt, pulloa aletaan kallistaa hiljalleen, jotta sakka valuu kohti korkkia. Aiemmin pulloja on käännelty käsin, mutta nykyään se tehdään pääasiassa koneella. Mumm`lla oli kuitenkin töissä kaksi henkilöä, joiden työ oli käännellä shampanjapulloja.

Kun shampanja on kypsynyt, metallikorkki avataan ja sakka valuu ulos pullosta. Pulloon lisätään vielä hiukan sokeria, myös kuiviin viineihin, ja sen jälkeen se suljetaan korkilla.

Jos metallikorkkia ei avata ja shampanja jätetään sakkansa kanssa pulloon, muodostuu sakasta "tuplakorkki" ja shampanja voi säilyä hyvin pitkään. Muutoin shampanja on kaupassa myytäessään tuote, jonka voi nauttia heti - pääasiallinen kypsytys on tapahtunut jo "tehtaalla".

Kierroksen jälkeen tulimme hissillä ylös shampanjakellareista, joiden käytäviä oli yhteensä 25 km, ja pääsimme maistelemaan juomia. Visite decouverteen kuului kaksi shampanjaa, joiden sekoitussuhde oli sama. Ensimmäinen oli Mumm brut selection ja toinen Mumm vintage 2004. Vaikka viinien sekoitussuhde oli sama, oli maku täysin eri. Vintage-shampanjat tehdään aina erityisen hyvän vuoden rypäleistä ja erityisen hyvää se oli olikin.

jk. katsoin Kotuksen sivuilta, että ko. juoma pitäisi kirjoittaa samppanja. Aloitin korjauksen, mutten pystynyt saattaamaan sitä loppuun saakka, koska samppanja-sana näytti niin kököltä. Pahoitteluni pilkunviilaajat, yleensä pyrin suomalaisimpaan mahdolliseen ilmaisuun.